Ensimmäiset päivät kotona

Kotiutuminen on sujunut hyvin ja tänään Vinja pääsi ensimmäistä kertaa lattialle huoneeseeni juoksemaan. Vinja oli selvästi jo odottanut häkistä kunnolla pois pääsyä ja oli innoissaan tutkimassa uutta ympäristöä. Aluksi se oli hieman arka ja ei kunnolla uskaltanut lähteä tutkimaan paikkoja. Vähän aikaa ihmeteltyään Vinjan arkuus kuitenkin katosi ja se juoksenteli ympäri huonetta ja kaikki paikat piti tietysti tutkia heti. :) Ne kaikkein ahtaimmatkin paikat piti käydä tutkimassa ja yllättävän litteäksi kani itsensä saa. :D

Tonne kaapin alle oli jostain syystä pakko pariinkin otteeseen päästä.

Jalottelun jälkeen annoin Vinjalle iltaruoan ja heti ruokapussin äänen kuultuaan se juoksi paikalle. Vinja on lyhyessä ajassa oppinut tunnistamaan milloin kuuluu semmosia ääniä, että ruokaa on tulossa. Sen jälkeen se tulee häkin ovelle etutassut kaltereita vasten odottamaan, että kuppiin ilmestyy ruokaa. :') Tänään ajattelin olla ovela ja lopettaa jalottelun iloisin mielin juuri siten, että se loppuu ruokailuun. Vinja ei kuitenkaan ollut kovin innoissaan ruokailusta kun se huomasi, että häkin luukku oli kiinni eikä se päässytkään takaisin juoksentelemaan. Voi toista. :/

Silloin maanantaina kun haettiin Vinja, annoin sen olla koko loppupäivän rauhassa ja tutustua uuteen häkkiin. Tiistaina se sai myös olla melko rauhassa, vaihdoin veden, annoin ruokaa ja lisäsin heinää, mutta en ottanut sitä syliin tai pahemmin silitellyt. Keskiviikkona otin Vinjan ensimmäistä kertaa syliin ja se pääsi vähän loikkimaan sohvalle samalla kun katoin tv:tä. Sillä tuntui jo sillon olevan hirveästi energiaa ja kiinnostusta päästä tutkimaan uusia paikkoja.

Nyt kun Vinja näyttää sopeutuneen hyvin uuteen kotiinsa, annan sen olla vapaana enemmän ja aloitan kunnolla käsittelyn. Huomaa kyllä, että sitä on ihan pienestä asti paljon käsitelty sillä se ei ole missään vaiheessa arastellut minua ja on antanut hyvin silittää eikä yhtään pelkää kättä.