Kuvaamista

Kaverini tuli tänään moikkaamaan kaneja (ja minua :D) ja tuli sitten pidettyä kunnon "kanikuvaukset", haha. Mukavaa kun kerrankin joku toinen on kuvaamassa kaneja, kun tuntuu siltä, että itse ottaa aina ihan samanlaisia kuvia. Aina samat kuvakulmat ja etäisyydet. Meillä on kuitenkin Heidin kanssa vähän erilainen tyyli kuvata ja se on vain hyvä.

Kuvia tulee sitten aika paljon!

Toto kurkkaa <3

<3

Kaikki kuvat c. Heidi

Vinja oli tällä kertaa helpompi kuvauskohde. Totoa ei näyttänyt hirveästi tämä homma kiinnostavan ja se pitkän aikaa kökötti vain häkissä tai yhden pöydän alla piilossa. Loppua kohden se kuitenkin tuli paremmille kuvauspaikoille, ja oli hauskaa kun Vinja hääri aina lähettyvillä niin, että se näkyi melkein joka kuvassa. :D

Kanihuoneessa on myös tällä hetkellä aivan järkyttävä karvojen määrä matoilla, nurkissa ja joka paikassa. Huone suorastaan huutaa imuria, joten tietää sitten, mikä on huomenna tehtävälistan kärjessä.

Vielä loppuun kiitokset kuvista Heidille. :)

Kuvia tammikuulta

Tässä tulee nyt muutama kuva yhdestä tammikuun siivouspäivästä, jolloin räpsin pari kuvaa kaneista. Ei mitään järin ihmeellisiä otoksia, mutta näissä näkyy sitä kanien perus touhuilua.

 

Jostain syystä kanit rakastaa tota yhtä kaappia, jossa ei säilytetä muuta kuin puruja ja kantokoppaa.. :D Aina kun kaapin ovi avataan, ne juoksee salamana paikalle. 

Juuri siivottu häkki.

Vuoden ensimmäinen ulkoilu

Sain tänään inspiraation viedä kanit ulos, pakkasta oli juuri sen verran, että kanit viitsi vielä viedä pihalle. Viime ulkoilusta on jo tovi aikaa, joten ajattelin kanien olevan ihan innoissaan kun ne pääsee raikkaaseen ilmaan. Noh, Toton kohdalla asia ehkä olikin näin, mutta Vinja kökötti koko ajan kantoboksissa...

Ulkoilu näytti lähinnä tältä.

Varsin nopeasti ilmeni, että olin kanien ulkoilusta enemmän innoissani kuin kanit itse. Toto kyllä alkoi pienen ihmettelyn jälkeen innostua loikkimaan vähän kauemmas boksin luota, mutta Vinja näytti siinä vaiheessa enemmän kärsivältä kuin innostuneelta, niin katsottiin paremmaksi viedä kanit takaisin sisälle. Ehkä talvi ja lumi ei ole ihan Vinjan juttu.

Innokkaat ulkoilijat.

Tällä kertaa ei mennyt ihan putkeen, mutta ehkä yritetään lämpimämmillä keleillä uudestaan ja uusilla valjailla. Vinjan kohdalla nimittäin tuntui vähän siltä, ettei sillä ollut kovin mukavaa valjaissa... Sekin saattoi osaltaan vaikuttaa ulkoiluhaluttomuuteen.

Esittelyssä

Nyt se vihdoin tulee, nimittäin kanihuoneen esittely! Muistan kun muuton jälkeen viime kesänä kirjoitin tänne, että esittelen kanien uuden huoneen myöhemmin. Noh, nykyään sitä ei voi enää uudeksi kutsua ja järjestyskin on kerennyt jo muuttumaan, mutta tässä olisi nyt tämänhetkinen kanihuone esittelyssä. 

Ovelta päin otettu kuva.

Koko huone ei mahtunut yhteen kuvaan, joten kokonaiskuvaa voi olla vaikea hahmottaa, mutta kyllä tästäkin jotakin näkee. Huoneesta on blogin puolella näkynyt kuvia jo jonkin verran aikaisemmin, mutta ajattelin silti pitää lupaukseni (vaikka myöhässä olenkin) ja tehdä huoneelle ihan oman postauksen. 

Elikkä, kun tulee kanihuoneeseen, ensin on pieni "eteinen" jossa säilytän heinää ja rikkalapiota. Eteinen on ympäröity kanien häkillä ja aidalla, jotta kanit ei pääse sille puolelle. Se toimii siis jonkinlaisena "sisääntulona".

Alareunan teippihässäkkä toimii häkin kanssa yhdessä aitana ettei kanit pääse huoneesta muualle seikkailemaan.

Huoneen ovesta käännytään oikealle ja hypätään tuon teippihässäkkä -portin yli kanien alueelle. Siinä heti aidan takana pidän kanien vesikuppia kun se on niin helppo siitä nostaa ja vaihtaa vesi, ilman että on pakko loikkia aidan yli sitä hakemaan. Täyden vesikupin kanssa kun vähemmän tekee mieli mitään akrobaattiliikkeitä tehdä. Pitää vaan sitten muistaa, että se vesikuppi on siinä, ettei ensimmäisenä loiskauta jalkaansa sinne. :D

 

Sisustus ei ole kauneimmasta päästä kuten kuvista näkee, mutta ainakin se on kaniystävällinen. :D Kaikennäköistä viritystä ollaan jouduttu huoneeseen keksimään, ettei kanit mm. syö jalkalistoja tai raavi lattiaa. Käyttämättömät Lundia -hyllyt on olleen suunnaton apu kanien tuhoja estäessä. Nuo kaksi hyllylevyä maassa on painoina, jotta kanit ei saisi harmaata mattoa revittyä mytyksi. Juuri tuon maton alle Vinja teki sen pesän ja matossa onkin keskellä reikä ja harmaan maton alla olevassa sinisessä matossa on myös reikä, joten siitä kohasta näkyy hieman lattiaa... Tohon mustaan kuramattoon kanit ei sentään saa reikiä tehtyä!

Ja sitten on vielä häkki, joka toimii nykyään lähinnä kanien vessana ja heinänsyönti paikkana.

Tällainen on siis kanien valtakunta tällä hetkellä. :)

Kuvauskohteena kanit

Ainakin omien kanieni kohdalla kuvaaminen tuppaa ajoittain olemaan hyvin haastavaa. Kanihuoneen aidan yli astuessa jaloissa on välittömästi kaksi sosiaalista ja huomionkipeää kania. Ne pyörii ja hyörii ympärillä ja kun istuu alas, lähemmäs kanien tasoa, kanit kiipeilee milloin mistäkin suunnasta syliin. Toisin sanoen ne on koko ajan liian lähellä. Lattialle on turha mennä makaamaan, jotta saisi oikealta tasolta kuvan, sillä silloin ehkä hieman kauemmas eksynyt kani 100% varmasti ryntää kohti. Kamera on liian hidas näissä tilanteissa.

Kameran hitaudesta päästään siihen, että kanit liikkuu "liikaa". Ne touhottaa joka suuntaan ja on tietysti aktiivisimmillaan silloin kun niitä tullaan kanihuoneeseen katsomaan. Kamera ei ehdi tarkentaan tai sitten tarkennus osuu väärään paikkaan. Onhan se toisaalta kiva, että kuvaamiseen tulee vähän haastetta. :D

Yksi haaste kanien kuvaamisessa on myös tausta. Ainakin omalla kohdalla se tuppaa olemaan aina ihan samanlainen kun kaneja ei hirveästi kuljetella paikasta toiseen... Olisi kiva harrastaa kanien kanssa, mutta olen itse niin pihalla kaikista harrastustoiminnoista ym. että en tiedä tulisiko siitä mitään. :D Suomen kaniyhdistykseenkin on pitänyt nyt jo melkeen kolme vuotta liittyä, ehkäpä alotan siitä!

Lähes poikkeuksetta parhaat kuvat saa kun menee ulos kuvaamaan. Viime pääsiäisenä kirjoitin tämän postauksen ja juuri tuon kissaepisodin takia nykyään pelkään kanien viemistä ulos. Varsinkin kun kesällä meidän pihalla näkyi niin paljon kissoja, ettei tullut mieleenkään viedä kaneja pihalle. Tämä nykyinen taloyhtiö tuntuu olevan vielä enemmän kissojen suosiossa. Se on sääli, sillä parasta on katsoa onnellisen näköisiä pupuja syömässä ruohoa. :)

Nyt olen kuitenkin alkanut uudelleen miettiä, että pakkasten lauhtuessa veisin kanit ihmettelemään lunta ja talvea. Kissoja ei ole ilmojen viilennyttyä näkynyt juurikaan, joten ehkä uskaltaudun pitkästä aikaa pupujen kanssa ulos. Ei tunnu reilulta pitää niitä pelkästään sisällä. :P

Ainoa keino, jolla kanit saa pidemmäksi ajaksi pysymään paikoillaan on harhauttaa niitä ruoalla. Yllä olevia kuvia löytyy kuitenkin miljoona koneelta...

Tämmöisiä ajatuksia pyöri tänään mielessä kun kuvasin kaneja. :D Pienistä vaikeuksista huolimatta oli kiva kuvata. Niistä tulee niin sosiaalisia kun menee itse lattialle mukaan pyörimään. Fiksusti myös imuroin kanihuoneen kuvien ottamisen JÄLKEEN. No nyt on ainakin siistiä!

Mennyt vuosi 2014

Ihan ensiksi pitää sanoa, että blogin osalta vuosi oli aika hiljainen. Ei sillä, että postauksia olisi ollut montaakaan enemmän vuonna 2013, mutta silti. Tähän asiaan haluaisin tehdä muutoksen, sillä kanien kuulumisia on hauska kirjoitella ja muistella jälkeenpäin. :)

Maaliskuu 2014.

Kuvia tuli otettua myös paljon vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kuvien räpsiminen on siirtynyt enemmän kännykän puolelle, jolloin harvemmin jaksan niitä blogin puolelle ladata. Järkkärillä otettuja kuvia en kuitenkaan halua kokonaan unohtaa, sillä (yllätys) niistä tulee paljon parempia. Joten tässäkin yksi parannusehdotus...

Huhtikuu 2014.

Huhtikuu 2014.

Huhtikuu 2014.

Huhtikuussa Toto täytti 2 vuotta ja kröhöm... juhlimiset taisi jäädä vähän vähemmälle. Synttäreiden muistamisessa siis parannettavaa tälle vuodelle. Kohtahan Toto juhlii jo seuraavia synttäreitä. :D

Kesäkuu 2014.

Kesäkuu 2014.

Kesäkuussa tapahtui varmasti vuoden isoin juttu, muutto uuteen kotiin. Kanit sai kokonaan oman huoneen, joten ne saa koko ajan olla vapaana. Tämä on kuitenkin vain väliaikaista ja paluu todellisuuteen iskee sitten kun meidän täytyy muuttaa tästä nykyisestä kämpästä uuteen kotiin (tulevana kesänä). Kanien asumisjärjestelyjä pitää sitten miettiä uudelleen.

Syyskuu 2014. Siivous käynnissä.

Syyskuussa meille tuli kissa viikoksi hoitoon, joten kanihuoneessa täytyi tehdä hieman uudelleenjärjestelyjä, jotta huoneen ovi mahtui kiinni. Tämä "väliaikainen" järjestely osottautuikin paremmaksi kuin entinen, joten tällä systeemillä mennään vieläkin! Kaikennäköistä pientä viritystä ollaan joudutu tekemään (kuten kuvassa näkyvät lundia-hyllyt seinään teipattuina), jotta kanien tuhovimma ollaan saatu estettyä. Huoneessa taitaa olla ikuinen kanit vs. ihmiset -sota. :D

Joulukuu 2014.

Joulukuussa oli sitten Vinjan synttäreiden vuoro, 3 vuotta tuli täyteen. :) Oltiin reissussa juuri silloin ja kanit oli hoidossa, joten synttäreitä muistettiin vähän myöhässä, mutta kuitenkin!

Kuten huomaa, mitään kovin erikoista ei viime vuonna tapahtunut. Kanit eleli ihan perus kaninelämää, söi ja pötkötti. :D Pääasia, että kanit on pysyny terveinä. Vinjan valeraskailu ehti alkaa jo vähän huolettaa, mutta sitäkään ei ole nyt hetkeen näkynyt.

Hyvää uutta vuotta 2015. :)

Täällä taas!

Tammikuu 2014.

Muutama kuukausi tässä on mennyt etten ole blogia päivittänyt, mutta nyt tuli sellainen fiilis, että olisi kiva kaneista jotain kirjoittaa. Kaivoin pitkän tauon jälkeen Nikonin järkkärin esiin ja löysin kadonneen pikkukamerankin, joten uusia kuviakin saisi nyt otettua.

Muuten ei ole mitään ihmeellistä tapahtunut kuin että Vinjalla on pariinkin otteeseen ilmennyt valeraskaus. Ihan ensimmäinen kerta oli kesällä ja se kesti paljon kauemmin kuin tämä toinen kerta. Toisen kerran se valeraskaili tässä ihan lähiaikoina, ehkä pari viikkoa sitten. 

Vinjan pesänrakennus hommat.

Valeraskaus ei muuten oikeastaan häiritse, paitsi että Vinja sotkee ihan hirveästi kun se rakentaa heinistä/karvoista pesän jonnekin häkin ulkopuolelle. Ensimmäisellä kerralla se teki pesän mökkiin, jota pidin häkin ulkopuolella, alueella, jossa kanit saa juosta vapaana. Mökki oli ihan täynnä heinää ja Totosta kynittyä karvaa... Toisella kerralla se teki pesän maton alle. :D Ehkä viikko sitten siivosin kaiken sen heinän pois ja tällä kertaa sotku oli vähän isompi kuin ensimmäisellä kerralla. Vinja ei koskaan ole ollut mitenkään agressiivinen jos sen tekemän pesän lähelle on mennyt tai alkanut siivoamaan sitä, eikä sen käytös muutenkaan ole muuttunut, paitsi juuri sen osalta, että se rakentaa sitä pesää. Mutta nyt saadaan toivottavasti ainakin hetki olla ilman valeraskautta. Jos niitä alkaa nyt tulemaan kovin usein niin pitää kysellä eläinlääkäristä mitä tehdä.

Tammikuu 2014.