Täällä ollaan taas! Yritän viimeiseen asti välttää tuota aloitusta ja sitä, ettei noin edes tarvitsisi sanoa, mutta nyt ei mahda mitään. :D Viimeksi tänne olen kirjoitellut lokakuun ensimmäisenä päivänä (huhhu, onhan siitä jo vähän aikaa...) ja vaikka asiaakin olisi tässä välissä ollut, niin jotenkin kuulumisten kertominen on aina vain jäänyt. Muutamia tekstejä olen tässä välissä jopa aloitellut, mutta en ole sitten koskaan saanut niitä julkaistua ja monen viikon/kuukauden jälkeen tuntuu typerältä jatkaa jonkun vanhan jutun kirjoittamista. Nojoo, eteenpäin... :D
Kaneille kuuluu pääosin hyvää. Juuri tuolloin lokakuun alussa jouduin käymään Vinjan kanssa lääkärissä kun sillä oli taas ongelmia syömisen kanssa. Siitä mm. piti kirjoittaa silloin aikoinaan, mutta en nyt sitten kirjoittanut. Voisin kuitenkin pienen pätkän vanhasta julkaisemattomasta tekstistä kopioida tähän:
Vinja kärsi jälleen syömättömyydestä, joten päätin viedä sen taas tutkittavaksi. Lääkärissä ei oikeastaan mitään uutta selvinnyt, saimme vain mukaan kolme annosta suolen toimintaa edistävää nestettä, jotka sitten annoin Vinjalle sinä iltana, seuraavana aamuna ja viimeisen päivällä töiden jälkeen. Lääke näytti ainakin jossain määrin tepsivän, sillä sen jälkeen syömättömyyttä ei ole esiintynyt ollenkaan. (Vinja siis söi jo silloin kun vein sen lääkäriin tutkittavaksi, mutta koska tuollaisia tapauksia, joissa se lopettaa hetkellisesti syömisen ja sitten taas on ihan normaali, on ollut viime aikoina melko usein, halusin viedä sen joka tapauksessa tutkittavaksi).
Syömisen kanssa ei kuitenkaan ole tuon jälkeen ollut enää ongelmia ja toivottavasti niitä ei enää tulekaan!
Vinja kärsi jälleen syömättömyydestä, joten päätin viedä sen taas tutkittavaksi. Lääkärissä ei oikeastaan mitään uutta selvinnyt, saimme vain mukaan kolme annosta suolen toimintaa edistävää nestettä, jotka sitten annoin Vinjalle sinä iltana, seuraavana aamuna ja viimeisen päivällä töiden jälkeen. Lääke näytti ainakin jossain määrin tepsivän, sillä sen jälkeen syömättömyyttä ei ole esiintynyt ollenkaan. (Vinja siis söi jo silloin kun vein sen lääkäriin tutkittavaksi, mutta koska tuollaisia tapauksia, joissa se lopettaa hetkellisesti syömisen ja sitten taas on ihan normaali, on ollut viime aikoina melko usein, halusin viedä sen joka tapauksessa tutkittavaksi).
Syömisen kanssa ei kuitenkaan ole tuon jälkeen ollut enää ongelmia ja toivottavasti niitä ei enää tulekaan!
Meillä on ollut myös pienenä projektina opettaa kanit syömään sylissä. Tämä oikeastaan vain sen takia kun saimme koulussa (opiskelen eläintenhoitajaksi) tehtäväksi kouluttaa jokin asia omalle lemmikille. :D Tehtävä oli enemmän vain itselle harjoitukseksi kun sitä kouluttamista on hieman vaikea pelkästään lukemalla opetella. Selitettynä kaikki vaiheet tuntuvat helpoilta ja yksinkertaisilta, mutta sitten kun alkaa käytännössä treenaamaan, niin huomaa, ettei yksinkertaisen kuuloinen asia välttämättä aina ole niin helppoa toteuttaa.
Kuvista ei nyt hirveän hyvin näe, mutta Toton kohdalla on tapahtunut kyllä kehitystä. Silloin kun tehtävän aloitin (noin pari viikkoa sitten ja ihan joka päivä ei kyllä olla treenattu), se otti kyllä herkun minkä sille antoi, mutta ei jäänyt syliin syömään vaan loikkasi viereen. Vinja on aina ollut enemmän ihmisten perään, joten se söi lähes heti sylissä möllöttäen. :D Mutta hyvin pian Totokin rohkaistui ja nykyään molemmat oikein tunkee syliin. <3
Kokeilin siirtää heinät pois häkistä tuollaiseen koriin. Idea oli ajatuksena parempi, mutta kyllä tuo menee. :D Ainoa ongelma on siis hirveä sotku, jonka kanit saa aikaan kun ne repii puolet korin sisällöstä matolle, mutta kun heinät on häkin ulkopuolella niin kanit ei pissaa/kakkaa niiden päälle. Tällä siis mennään ainakin toistaiseksi!
Kohta onkin jo joulu, mutta ihan vielä en paljasta kanien joululahjaa ;D
Kuvista ei nyt hirveän hyvin näe, mutta Toton kohdalla on tapahtunut kyllä kehitystä. Silloin kun tehtävän aloitin (noin pari viikkoa sitten ja ihan joka päivä ei kyllä olla treenattu), se otti kyllä herkun minkä sille antoi, mutta ei jäänyt syliin syömään vaan loikkasi viereen. Vinja on aina ollut enemmän ihmisten perään, joten se söi lähes heti sylissä möllöttäen. :D Mutta hyvin pian Totokin rohkaistui ja nykyään molemmat oikein tunkee syliin. <3
Kokeilin siirtää heinät pois häkistä tuollaiseen koriin. Idea oli ajatuksena parempi, mutta kyllä tuo menee. :D Ainoa ongelma on siis hirveä sotku, jonka kanit saa aikaan kun ne repii puolet korin sisällöstä matolle, mutta kun heinät on häkin ulkopuolella niin kanit ei pissaa/kakkaa niiden päälle. Tällä siis mennään ainakin toistaiseksi!
Kohta onkin jo joulu, mutta ihan vielä en paljasta kanien joululahjaa ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti