Täällä taas!

Tammikuu 2014.

Muutama kuukausi tässä on mennyt etten ole blogia päivittänyt, mutta nyt tuli sellainen fiilis, että olisi kiva kaneista jotain kirjoittaa. Kaivoin pitkän tauon jälkeen Nikonin järkkärin esiin ja löysin kadonneen pikkukamerankin, joten uusia kuviakin saisi nyt otettua.

Muuten ei ole mitään ihmeellistä tapahtunut kuin että Vinjalla on pariinkin otteeseen ilmennyt valeraskaus. Ihan ensimmäinen kerta oli kesällä ja se kesti paljon kauemmin kuin tämä toinen kerta. Toisen kerran se valeraskaili tässä ihan lähiaikoina, ehkä pari viikkoa sitten. 

Vinjan pesänrakennus hommat.

Valeraskaus ei muuten oikeastaan häiritse, paitsi että Vinja sotkee ihan hirveästi kun se rakentaa heinistä/karvoista pesän jonnekin häkin ulkopuolelle. Ensimmäisellä kerralla se teki pesän mökkiin, jota pidin häkin ulkopuolella, alueella, jossa kanit saa juosta vapaana. Mökki oli ihan täynnä heinää ja Totosta kynittyä karvaa... Toisella kerralla se teki pesän maton alle. :D Ehkä viikko sitten siivosin kaiken sen heinän pois ja tällä kertaa sotku oli vähän isompi kuin ensimmäisellä kerralla. Vinja ei koskaan ole ollut mitenkään agressiivinen jos sen tekemän pesän lähelle on mennyt tai alkanut siivoamaan sitä, eikä sen käytös muutenkaan ole muuttunut, paitsi juuri sen osalta, että se rakentaa sitä pesää. Mutta nyt saadaan toivottavasti ainakin hetki olla ilman valeraskautta. Jos niitä alkaa nyt tulemaan kovin usein niin pitää kysellä eläinlääkäristä mitä tehdä.

Tammikuu 2014.

Uusi koti

Lupailin toteuttaa "lähiaikoina" kanihuoneen perusteellisemman esittelyn, mutta sitä saadaan odottaa vielä hetki. Neljä viikkoa sitten alkaneiden töiden takia väsymyskäyrä on ajoittain noussut huippuunsa ja huonoimpina päivinä kaneja on käyty vain nopeasti moikkaamassa, vaihettu vesi, annettu pellettejä ja lisätty tarvittaessa heinää. Nyt kun on ollut jo hetki aikaa tottua uuteen työhön niin ehkä sitä tulevina viikkoina saa vähän enemmän kotona aikaiseksi, saa nähdä.

Totolla on pahin karvanlähtö ikinä...

Meidän lattian ja listojen suojausidea on toiminut yhtä poikkeusta lukuunottamatta loistavasti. Lattia suojattiin k-raudasta ostetulla kuramatolla (ei liu'u eikä kanit jaksa liikuttaa sitä) ja paljaaksi jääneet kohdat peitettiin erilaisilla matoilla mitä sattui löytymään. Jalkalistat suojattiin puulaudoilla, jotka teipattiin seinään kiinni. Hyvin on tämä systeemi toiminut siihen asti kunnes Vinja keksi alkaa tuhota yhtä räsymatoista. Onneksi tuhoamisvimman sai estettyä aika hyvin erilaisilla virityksillä. 

Yhtenä päivänä alettiin siirtämään häkkiä vähän irti seinästä ja suojaamaan teipillä sen takana olevaa pistorasiaa, jonne lenteli ikävästi heinää joka kerta kun sitä lisäsin. Kanit olivat innoissaan operaatiossa mukana ja ajattelin jo silloin että oli virhe pitää niitä vapaana sen aikaa. Nimittäin siitä lähtien Vinjalla on ollut pakkomielle päästä millä tahansa keinolla häkin taakse ja se on tuhonnut häkin alla olevan maton tietyistä kohdista ihan kokonaan. Maton kohtalo ei niinkään haittaa, mutta jos se lattiaa alkaa raapimaan niin sitten on pahempi juttu. Ja siis ennen tätä häkin siirtelyoperaatiota kummallakaan kanilla ei ollut mitään tarvetta päästä sinne taakse... Maton tuhoamista on vähän helpottanut erilaiset esteet siinä edessä, mutta saa nähdä kauan menee ennen kuin Vinja niistä huolimatta jatkaa tuhoamista.

---

Koska alotin kirjoittelun yli viikko sitten niin ylhäällä lukee osittain vähän vanhentunutta tietoa. Elikkäs kuvailin tossa yks päivä vähän kanihuonetta ja pistän pikkuesittelykuvapläjäyksen tähän samaan syssyyn!

Muutto!

Tosiaan muutettiin tossa reilu viikko sitten ja kanit muutti mukanani uuteen kotiin. :) Täällä niillä on enemmän tilaa ja kokonainen huone on kanien valtakuntaa! Molemmat puput näyttää viihtyvän hyvin eikä mitään muuttostressiä kummallakaan ilmennyt. Toisaalta kanit on jonkin verran reissanneet kämpästä toiseen, joten eiköhän ne ole oppineet aika nopeasti sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Tällä kertaa muuttaminen kuitenkin hetkeksi unohdetaan ja kanit saa elellä ihan rauhassa omassa kodissaan. :)

Kanihuoneen lattia piti suojata matoilla, jottei se mene pilalle sillä välin kun kanit täällä asustaa. Olikin vähän hommaa löytää sopiva matto (materiaali ja pituus), mutta onneksi löytyi. Mitatkin osui juuri oikeaan vaikkei omisteta mittanauhaa. :D

Ollaan vähän koitettu värkätä jotain tasoja tms tuonne huoneeseen, jotta kaneilla olisi enemmän tekemistä. Pitää vielä kehitellä sinne jotain. Molemmat juoksee heti vastaan kun niitä menee katsomaan ja aina kun avaan kaapinoven niin sekunnin päästä puput löytää alahyllyltä. :D

Tässä tälläinen pikakertomus muutosta, mutta voisi väsätä paremman esittelyn uudesta huoneesta toisella kertaa. Tämmöisissä merkeissä pupujen kesä on kuitenkin alkanut. :)

Aikaistettu kotiinpaluu

Kuten otsikostakin huomaa, kanit saapuivat melkein kuukauden kylässä olon jälkeen vihdoin kotiin, hieman etuajassa suunnitellusta tosin. Meillä on tulossa ylppärijuhlat lauantaina ja aluksi oli tarkoitus pitää kanit erossa juhlahäslingistä, mutta niihin oltiin jo niin kypsiä hoitopäässä, joten oli parempi tuoda ne kotiin. :D Ei haittaa kyllä yhtään!

<3

Vinjaa olen tässä pari päivää seuraillut eikä se ole kertaakaan aivastellut tai muuten käyttäytynyt oudosti. Se on riehunut normaaliin tapaan minkä kerkiää, joten näillä näkymin luovutaan lääkärissä käymisestä. Katsotaan jos tilanne muuttuu.

Kaneille on tulossa vähän muutoksia elämään kun olen tämän viikon aikana muuttamassa! Kanit tulee tietysti mukaan eikä jää tänne kotikotiin. Niille on uudessa kämpässä ihan oma huone ja tilava sellainen. :) Viedään kamoja vähän porrastetusti uuteen kämppään, mutta sunnuntaina olisi tarkoitus sitten siirtyä lopullisesti sinne asumaan ja kanit lähtee silloin sitten mukaan matkaan.

Kanit auttoi pakkaamisessa syömällä pahvilaatikot. :)

Pikakuulumiset

Vinjan aivastelu on mietityttänyt jo jonkin aikaa ja tänään päätettiin siskon kanssa, että on parempi viedä Vinja eläinlääkäriin näytille. Kanit on siis edelleen hoidossa, mutta suunnitelmiin tuli muutos ja ne palaakin vähän sovittua aiemmin kotiin. Varaan ajan lääkäriin heti kun tiedän vain milloin Vinja on kotona.

Vinjan kanssa ei ollakaan ikinä käyty lääkärissä, tosi terve kani on ollut. Ainoa kerta milloin olen kaneja lääkäriin vienyt oli silloin kun Toto leikattiin eli vähällä ollaan selvitty. Toivotaan parasta, että Vinjan aivastelu loppuu pian!

Kanit esittelyssä 2

Nyt on siis esittelyvuorossa toinen kanini Toto.

Toto, virallisemmin Coredem, kotiutui 25.6.2012. Piti ihan käydä tarkistamassa, että olihan se tosiaan 2012 eikä 2013 kun hankin Toton, mutta tietysti se oli 2012 kun Totohan on jo 2-vuotias. En tiedä mikä muistinmenetys mulle tuli. Tosiaan, ei mennyt kuin 4 kk Vinjan hankinnasta kun vähän yllättäen kotiin saapui vielä toinen kani.

Toto on sellainen fiksu kani, joka jaksaa touhuta esim. häkin katosta roikkuvan tuoreruokapallon tai puisen puupalan (jonka sisällä on syötävää) parissa pitkiäkin aikoja. Se jaksaa käyttää aivojaan, eikä heti luovuta jos syötävää ei olekaan ihan helposti saatavilla. Toton touhuja on siis kiva katsella. :)

Totolla ei ole koskaan ollut kovin suurta tuhoamisviettiä ja yleisesti se on aina ollut se `kiltimpi kani´. Sen takia kun lakanoissa on reikä tms. syyttävä sormi osoittaa jostain syystä automaattisesti Vinjaan, vaikka aivan varmasti Toto on joskus ollut yhtä paljon asialla tai toiminut apurina. Totolla on kuitenkin omat lemppari järsimiskohteet: matot ja kylppärin ihana paksu puukynnys. Täysin viaton sekään ei siis ole.

Kuvailisin Totoa pääsääntöisesti hyvin kiltiksi kaniksi. Sen saa helpommin syliin kuin Vinjan vaikka ei Totokaan kovin pitkään jaksa sylissä kökkiä. Toisaalta, se ei kaipaa huomiota ihan niin paljon kuin Vinja eli sanoisin sitä vähän itsenäisemmäksi kaniksi. Välillä on kuitenkin kädet täynnä silitettäviä kaneja kun molemmat lösähtää samaa aikaa maahan makaamaan ja odottaa silityksiä. Vaikka nyt sanonkin, että Toto on pääsääntöisesti hyvin kiltti, sillä oli pienempänä (alle vuoden ikäisenä) kausi jolloin se oli kova puolustamaan häkkiä ja pari kertaa sain hampaista. Kerran se puri kunnon haavan peukalon kynnen alle. Onneksi nämä ajat on kuitenkin visusti takanapäin ja Toto on hyvin lepsu vaikka tunkisi kädet ja jalat samaa aikaa sen kanssa häkkiin.

Toto, kuten Vinjakin on hankittu kasvattajalta, molemmat samalta. Kasvattajan blogiin pääsee tästä. Sinne vain pistämään poikaskyselyitä jos kania harkitset. ;)

Toton kanssa en ole koskaan edes yrittänyt harrastaa mitään vaikka se olisi varmasti oikein mukava kaveri harrastuksiin. Oma saamattomuus ja laiskuus on siis ollut esteenä.

Tässä on nyt sitten vähän enemmän tietoa Totosta. :) Esittelyt loppuivat valitettavasti lyhyeen kun on vain kaksi kania. 

Kanit esittelyssä

En ole varmaan koskaan esitellyt blogissa kaneja sen tarkemmin, joten nyt ajattelin sen tehdä. Aloitetaan ensimmäisestä kanistani eli Vinjasta.

Actinia eli tutummin Vinja kotiutui 27.2.2012 eli vähän päälle kaksi vuotta sitten. Vinja on aika itsepäinen kani, mutta halutessaan se osaa olla aivan ihana silittelypupu. Silittelypupu kuvaa sitä paremmin kuin sylipupu, sillä Vinja ei oikeastaan koskaan ole juurikaan viihtynyt sylissä. Sen sijaan silittelystä se selvästi pitää, ja jaksaa pysyä pitkiäkin aikoja paikoillaan silitettävänä. 

Vinja vielä silloin kun korvat sojotti enemmän sivuille kuin alaspäin. :D

Vinja sai aikoinaan lempinimen `lentsikkakorva´ sillä sen korvien asento muistutti erehdyttävästi lentokoneen siipiä. Sille on monet kerrat naureskeltu, että tuossako muka luppakorva, raukka parka. :( Menetin jossain vaiheessa toivon siitä, että korvat koskaan laskeutuu luppamaisesti alas, mutta kyllä ne nykyään osottaa ihan kiitettävästi kohti lattiaa. 

c. Anni // Vinja 8 vk.

Vinja on hyvin utelias ja yleisesti ottaen tosi rohkea kani, se ei turhista hötkyile. Huomiota se kaipaa myös aika paljon. Uteliaana kanina sen löytää aina sillon tällön sieltä, minne sillä ei olisi asiaa. Hampaansa se on upottanut mm. lakanoihin, mattoihin, vaatteisiin ja kuulokkeisiin. Jokin aika sitten löysin tietokoneen hiiren johdon palasina sängyltä. :) Toisaalta, oma vika kun jätän tavarat kanin armoille vaikka hyvin tiedän että ne saattaa olla entisiä alta aikayksikön.

Vinja on käynyt kerran näyttelyissä, Kotkassa 19.5.2012. Pisteitä se sai 91/100 eli jonkin verran jäi vielä parannettavaa. En ole koskaan ollut mikään innokas näyttelyissä kävijä, mutta joskus olisi kiva viedä kanit ihan mielenkiinnosta jonnekin. Esteitä ei olla myöskään oikeastaan koskaan harrastettu vaikka innostusta ehkä olisikin ollut. Yritykset on aina olleet sellaisia, että Vinja kökkii esteen edessä, kiertää sen tai sujahtaa ali.

c. Anni // Vinja 17 vrk.

Siinä vähän perusteellisempaa tekstiä Vinjasta. Ensi kerralla sitten vuorossa Toto. :)

Siivousta

Nyt kun kanit on hoidossa, on hyvä aika tehdä häkin perusteellinen siivous. Yleensä kun siivoan häkkiä ja kanit on kotona, niin ne tuppaa olemaan koko ajan tiellä... Tällä kertaa pystyi ravaamaan oman huoneen ja kylppärin väliä ilman, että pelkäsi koko ajan potkaisevan säntäileviä kaneja. Perusteelliseen siivoukseen kuului siis purujen poistamisen lisäksi kaikkien häkissä olevien tavaroiden pesu (ja sitä ne todella tarvitsikin) ja samalla innostuin järkkäämään kanien tavarat siistiin järjestykseen (kaappi oli vähän räjähtäneen näköinen) ja pesin kaikki tyhjät purkit ja purnukat.

Aikomuksena on hankkia häkkiin alustaksi matto, purusta siis luovuttaisiin kokonaan. Se sotkee hirveästi, kulkeutuu jalkojen (ja kanin käpälien) mukana joka paikkaan asunnossa ja Vinja on viime aikoina alkanut yskimään, joten senkin takia voisi kokeilla jotain - ei niin pölisevää -vaihtoehtoa. Ja helpottaisihan se myös siivousta. Miinuksena on sitten se, että kanit ei ihan täysin osaa käyttää vessaa, joten mattoa saattaa joutua pesemään joka käänteessä. Mutta ainakin sitä voisi jonkin aikaa kokeilla ja katsoa päädytäänkö sitä käyttämään jatkossakin vai palataanko takaisin tuttuun ja turvalliseen puruun.

Tavarat kuivumassa.

Häkki saa kuitenkin hetken aikaa olla ihan rauhassa ja käyn ostamassa maton sinne pohjalle vasta vähän ennen kun kanit tulee takaisin kotiin. Hyvä kuitenkin, että sain sen ajoissa puhtaaksi, ettei sitten viimeisenä kanittomana iltana tarvitse raivosiivota. :)

Löysin pesämökin sisältä hirveän läjän kaninkarvaa kun aloin tyhjentämään häkkiä puruista. :D En tiedä miten karvat on sinne päätynyt kun kumpikaan kaneista ei juurikaan mökin sisällä viihdy. Suurin syy on varmaan siinä kun Vinja aina tukkii suuaukon puruilla.

Hoidossa

Lähdettiin viikko sitten perjantaina raijaamaan kaneja vaihteeksi taas Helsinkiin siskolle hoitoon kun niitä niin sinne kaivattiin. Vein kanit oikeastaan mielelläni sinne, sillä uskon että ne nauttii enemmän olostaan siellä kuin täällä kotona. Siskolla ne saa juosta koko kämpässä (poikkeuksena makkari), jolloin niillä on enemmän liikkumatilaa sekä ne on seuroissa mukana. Kotona kanit ei valitettavasti voi ihan koko kämpässä juosta. Ei sovittu mitään tiettyä päivää milloin kanit haetaan kotiin, sen näkee sitten. Onneksi niitä voi aina käydä moikkaamassa.

Vinja nojatuolissa :3

Ihan heti en muutenkaan edes jaksaisi hakea niitä kotiin kun kaikkien kamojen ja häkin roudaamisessa on oma työnsä. Hoidossa kanit käyttää vanhaa 140 cm häkkiä, niiden isoa häkkiä ei sentään lähdetä mihinkään siirtelemään.

Toto on kuulemma ihan riemuissaan ja vetää spurtteja ympäri kämppää. Se on jo hetken ollut kotona jotenkin säikky ja selästä kadonneet karvat on mietityttäny, mutta jos se tuolla pystyisi vähän rentoutumaan. Vinjakin on tainut vähentää sitä Toton perässä roikkumista.

Kävin moikkaamassa kaneja viime tiistaina ja olin siskon luona yhden yön. Kanien touhuja oli hauska katsella ja toto veti rundia minkä jaksoi. Totolla oli karvatkin kasvanu hyvin takas selkään. Nukuin kanien kanssa samassa huoneessa ja aamulla heräsinkin siihen, että Toto hyppi päällä. söpö <3 Eilen ne oli kuulemma alottanut sohvatyynyjen tuhoamisen, mutta vielä niitä ei silti haluta palauttaa. :D

Pääsiäisviikonloppu

Kanit pääsi nauttimaan ulkoilusta viime perjantaina ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Oli ihana aurinkoinen sää ja kanien loikkimista oli niin hauska katsoa. Ulkoilu jäi kuitenkin suunniteltua lyhkäsemmäksi kun kuvioihin ilmestyi kissa... Sydän melkein pysähtyi kun yhtäkkiä huomasin kissan ehkä kolmen metrin päässä Totosta. Huusin niin lujaa "KISSA, KISSA!" että koko piha varmaan kuuli, mutta pääsia että saatiin poikaystävän kanssa nopeasti kanit syliin ja kantokoppaan turvaan! En oo varmaan ikinä säikähtäny noin paljon ja sydän hakkas vielä pitkään sen jälkeen kun kanit oli jo sisällä.

Tuli samalla huomattua, että Toton valjaat oli ehkä aavistuksen turhan tiukat masun kohdalta, joten täytyy hankkia sille uudet. Kyllä niitä pystyy vielä käyttää, mutta mielummin sais olla vähän löysemmät. Noi valjaat on muutenkin vähän ärsyttävät kun kiinnitysklipsit on niin jäykät, että hyvä kun ne saa auki ja kaularemmiä ei saa tarpeeksi kireelle. Toisin sanoen valjaat ei istu oikein mistään kohtaa Totolle.

Vinjalle taas menee edelleen ne samaiset pinkit valjaat, mitkä sillä on aina ollu. Tänä vuonna niitä piti jopa vähän laittaa kireemmälle. Moni on jo sanonut, että Vinja näyttää kutistuneelta ja nyt vasta itsekin huomaan että niinhän se onkin. En sitten tiiä mistä johtuu kun ihan hyvin noi on syöny viime aikoina.

Tänään vietiin sitten uudestaan kanit ulos, oltiin sovittu että ei tuijoteta koko ajan alaspäin kania kohti vaan katotaan ympärille kissan varalta. Pakko myöntää että vähän kyllä pelotti, että mitä jos se kissa tulee uudestaan, mutta nyt osattiin olla paremmin varuillamme ja eipä sitä kissaa tällä kertaa onneksi näkynyt missään. 

Tällä kertaa sujui siis vähän paremmin. Vinja oli innokas loikkija ja sen perässä sai välillä jopa melkein juosta. Toto taas kyhjötti lähes koko ajan sellaisen kivilaattakasan päällä...? Se ei oikein millään tavalla näyttänyt innostuneelta koko touhusta. Perjantaina se oli kuitenkin jopa enemmän menossa kuin Vinja, joten siksi sen käytös oli vähän outoa.

Totolla on lähtenyt hirveitä tuppoja karvaa selästä viime päivien aikana. Epäilen, että Vinja on ollut asialla. Muuta selitystä en keksi kun karvat on lähteny ihan keskeltä selkää eikä kanin hampaat ylety sinne asti. Näyttää tosi epäsiistiltä ja rumalta...

Tässä vielä kanien tän päivänen herkkuillallinen:

Näitä meillä syödään

Kaneilla on jo aika kauan ollut samat ruoat käytössä, mutta aina välillä tulee ostettua jotain uutta, jota sitten sekoittelen tuttujen ruokien joukkoon. Kun annan pellettejä, sekoitan niitä aina keskenään eli en anna vain yhtä tiettyä. Näyttää niin tylsältä jos kupissa on aina vain sitä yhtä ja samaa pellettiä. 

Tällä hetkellä ihan ne perus pelletit mitä syötän on Genesis ja Cuni Complete. Genesis on ehdottomasti kanien lemppari noista, Cuni Complete taas jää yleensä viimeisenä kupin pohjalle, mutta kyllä sekin sieltä aikanaan häviää. Noi on sellasia rohmuja, että kaikki tarjolla oleva kyllä syödään. :D

Aikoinaan meillä syötiin Genesiksestä sitä nuorille kaneille tarkoitettua pellettiä (punainen pakkaus), mutta vaihdoin tuohon aikuisille tarkoitettuun pellettiin (vihreä pakkaus) muistaakseni vähän sen jälkeen kun Toto täytti vuoden. 

Kuva Googlesta.

Kuva Googlesta.

Pellettien lisäksi kanit syövät kauraa ja aina sillon tällön semmoista jyväsekoitusta tms. En muista nyt pakkauksen merkkiä/nimeä. Sisko osti sen kun kanit olivat siellä hoidossa ja ne kyllä tykkäävät siitä kovasti. Se jyväsekoitus tai mikä ikinä oikeasti onkaan, on enemmänkin sellaista spesiaali ruokaa ja yritän välttää sen antamista liian usein. 

Tuoksuu niin hyvältä. :D

Tuossa oli ne mitä eniten tulee annettua. Näiden lisäksi on sitten kaiken maailman herkkuja ja vähän erikoisempia juttuja. Kanien kohdalla olen onnistunut välttämään herkkujen hamstraamista ja jopa onnistunut syöttämään joitakin pusseja loppuun. Ne kun ei loppujen lopuksi niin hirveästi tarvitse erilaisia herkkuja ja kun niitä ei voi liian usein antaa niin vähemmälläkin määrällä selvitään. Nyt viime Hulluilta Päiviltä ostin kuivattuja porkkanoita ensimmäistä kertaa kokeiltavaksi. Ne ei ollut mitenkään alennuksessa, mutta halusin käydä ostamassa jotain uutta namia kaneille. Äskön annoin maistiaiset ja ihan hyvin näytti maistuvan. Ei ehkä kuitenkaan mitään lempiherkkuja. 

Kanit on kyllä yleisesti tykännyt noista Jr Farmin tuotteista. Nyt jo loppuun syödyt kuivatut voikukat olivat ainakin suurta herkkua ja tällä hetkellä puolillaan oleva pussi "vihreää heinää" uppoaa myös hyvin. 

Loppuun vielä kuvat Genesiksen ja Cuni Completen sisällöstä.

Genesis

Cuni Complete

Kaikkien näiden lisäksi meillä tietysti syödään pääasiassa heinää ja juodaan vettä. Yleisimpiä tuoreruokia mitä kanit saa on salaatti, kurkku, porkkana ja baanani. 

Totolla onkin ensi viikolla synttärit, tällä kertaa aion muistaa ne kun viime vuonna meni vähän ohi... Ja nyt kun on lupailtu niin hyviä säitä pääsiäiseksi niin suunnitelmissa on viedä kanit vihdoin nauttimaan auringosta. Katsotaan tuleeko onnistumaan vai ei.